Myönnän, että aloitin tämän sosiaalisen median kurssin tehtävän hieman etuajassa, sillä verkoistoituminen tuntui normaalilta toiminnalta blogia perustaessa. Olen seurannut oman alani blogeja jo jonkin aikaa, mutta nyt oman blogini myötä rohkaistun liittämään niitä julkisesti lukulistalleni ja liittymään niiden lukijoiksi. Oman alani keskustelufoorumeina toimivat pitkälti monet blogipohjaiset verkostot, joihin ulkopuolisetkin voivat lähettää tekstejään ja osallistua kommentoimallakin keskusteluun – tämä on toki aloittelevalle bloggaajallekin hyvä keino päästä mukaan oman alansa keskusteluun. Alakohtaisilla tutkijaliitoilla on toki myös omat sähköpostilistansa ja verkkoalustansa, mutta humanisteja yhdistää pääosin historiaan keskittyvä, mutta tästä huolimatta monitieteinen Agricola-sivusto. Näiden lisäksi on useita teoskritiikkisivustoja, niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin verkkojulkaisuja, joita toimittaja tai moderaattori säätelee.
Tutkimukseni edetessä voisin rohkaistua myös uusien verkostopalveluiden käyttäjäksi, esimerkiksi Academia.edun, kuten aiemmin olen jo pohtinutkin, sillä esimerkiksi LinkedIn ei ole koskaan tuntunut alalleni soveltuvalta. Ehkä mieli tässä asiassa vielä joskus muuttuu suopeammaksi. Sosiaalinen media on kuitenkin jo näyttänyt mahtiaan oppimismuotona kurssimme aikana, sillä havaitsin Cherry Colan linkittäneen blogiinsa Vilma Luoma-ahon artikkelin Sosiaalinen media: mennäkö vai eikö mennä?, joka kuvaa tilannetta hyvin. Luoma-aho korostaa tekstissään sosiaalisen median taitojen omaksumista – kyse on omanlaisestaan tekstitaidosta, joka tulee opetella. Sosiaalisen median lisäksi toki kotimaisia tieteellisempiä julkaisuja on helppo seurata JUULI-julkaisuportaalissa.
Olenkin keskittynyt näin blogini alkutaipaleella kokoamaan seurantalistalleni blogeja, joiden kirjoittajina on joko alani yksittäisiä tekijöitä tai kirjoittajaryhmiä ja tunnettuja instituutioita. Näistä suurin osa on ryhmittymiä, joiden blogeja tai muita verkkoympäristöjä olen seurannut jo pitkään. Alun perin ne ovat löytyneet alalla toimivien tuttavien tai toisten sosiaalisen median sivustojen kautta: Facebookista tuttavien sivustoilta, kahvipöytäkeskustelujen suosituksista, hyväksi havaittujen blogien seurantalistoilta tai esimerkiksi kirjallisuusblogilistauksista.
Luoma-aho, Vilma (2010) "Sosiaalinen media: mennäkö vai eikö mennä?" Tiedosta 02/10. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, s. 8–11.
Luoma-aho, Vilma (2010) "Sosiaalinen media: mennäkö vai eikö mennä?" Tiedosta 02/10. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, s. 8–11.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti